Sunday, January 27, 2013

Heilureiden tutkimista, osa 2 (7lk)

Edellisestä kerrasta sisuuntuneena jatkoimme heilureiden tutkimista valoporteilla sekä liiketutkalla. Tällä kerralla laitoin kaksi paria yhden laitteiston kimppuun ja oppilaat neuvomaan toisiaan. Ja homma toimi nyt enemmän kuin hyvin. Kaikilla oli tekemistä, he joko itse mittasivat tai neuvoivat muita mittauksissa. Luokassa oli siis käytössä kaksi valoporttilaitteistoa ja kaksi liiketutkalaitteistoa. Etukäteen ajattelin, että heilurin liikkeen kuvaaja on ehkä liian hankala 7. luokkalaisille, koska laitteisto pitää saada todella hyvin linjaan heilurin kanssa, mutta sekin onnistui kaikilta ryhmiltä muutaman yrityksen jälkeen. Tässä yhden ryhmän kuvaaja:

Heilurin kuvaaja liiketutkalla mitattuna
Kaikki ryhmät saivat heilurityönsä myös tallennettua digivihkoon, joten tämän viikon opetus on se että "ei saa antaa periksi" sekä "ei saa aliarvioida oppilaita", he oppivat nopeasti ja osaavat neuvoa hyvin toisia. Tunnilla oli hieno tekemisen meininki ja ainakin opettajalle tästä jäi hyvä fiilis!

Friday, January 18, 2013

Heilureiden tutkimista valoporteilla, osa 1 (7lk)

Tänään oli ensimmäinen kerta kun 7. luokkalaiset saivat käsiinsä anturit. Yritimme selvittää valoportin avulla miten heilulin pituuden tai painon muutos vaikuttaa sen taajuuteen (työohje). Käytössämme oli vain kaksi valoporttia, joten vain kaksi paria pääsi tekemään työtä kerrallaan. Muut määrittivät itsetekemänsä heilurin taajutta käsipelillä.
Olin laskenut mielessäni, että jokainen pari ehtisi hyvin tehdä anturimittaukset yhden kaksoistunnin aikana mutta todellisuus olikin sitten aivan toinen. Kolme paria ehti tehdä mittaukset loppuun, kahdella ne jäivät kesken ja kaksi paria ei ehtinyt mitata ollenkaan.
Ehkä näin jälkikäteen ajateltuna tässä työssä yhdistyy niin moni uusi asia, että ei ihmekään että homma kesti kauemmin kuin olin ajatellut. Ensinnäkin ongelmia tuotti hahmottaa se miksi ei voinut verrata pitkää ja painavaa heiluria lyhyeen ja kevyeen. Tämän lisäksi LoggerPro oli täysin uusi ohjelma kaikille (+ piti osata ladata oikea mittaustiedosto LoggerProssa), digivaakaakaan ei osattu vielä käyttää (ei saatu grammoja esiin) jne. Eli, vaikka digivihon käyttö ja PowerPoint - tiedoston lataaminen netistä ja sen täyttäminen olivatkin jo hallussa, työssä oli paljon uutta ja outoa.
Sillä aikaa kun kaksi paria teki anturimittauksia muiden piti tehdä heiluri ja määrittää sen taajuus käsipelillä. Tämänkin työn tekeminen vaati paljon ohjausta, joten koko ajan piti neuvoa jotakin ryhmää, jopa ajanottokellon avaaminen ja käynnistäminen netistä vaati tarkkoja ohjeita (linkki PowerPointissa pitää avata hiiren oikealla näppäimellä: "avaa hyperlinkki", paina vihreää nuolta, paina start/stop).
No, ehkä pitäisi olla tyytyväinen siihen, että yksi pari sai työn tehtyä alusta loppuun. Sai jopa tallennettua tulokset digivihkoon! Muiden kanssa joudumme jatkamaan hommaa ensi viikolla.

Valoportti ja eri pituisia ja painoisia heilureita (esivalmistelut)
Mitä tästä opimme: ainakin pari valoporttia olisi pitänyt olla lisää, että koko porukka olisi ehtinyt tehdä mittaukset kaksoistunnin aikana. Tai sitten anturimittaukset olisi pitänyt tehdä yhdessä opettajan koneella, ja vain työselostukset olisi täytetty oppilaiden koneilla.

Saturday, January 5, 2013

Lämpöopin töitä antureilla (8lk)

Vaikka tänä vuonna käytimmekin läppäreitä, blogeja ja antureita ja kaiken järjen mukaan aikaa olisi pitänyt kulua "ylimääräiseen sähellykseen", ehdimme käydä kaikesta huolimatta läpi myös lämpöopin asiat. Lämpöopin töissä käytimme lämpötila-antureita, jotka osoittautuivat hyvin helpoiksi ja yksinkertaisiksi käyttää.

Ensimmäinen työ oli veden ja etanolin ominaislämpökapasiteettien eron tutkiminen (työohje). Työohje olisi voinut olla hieman yksityiskohtaisempi, rautapunnusten siirtäminen yhtäaikaa ja lämpötilan mittaamisen aloittaminen ennen punnusten siirtämistä puuttuivat ohjeesta. Tässä työssä täytyi olla myös huolellinen sen kanssa kumpi anturi mittasi etanolia ja kumpi vettä (sininen vai punainen kuvaaja).

Toinen työ oli yksinkertainen vesien sekoittaminen (työohje), jonka tekemisessä antureilla ei sinänsä ollut mitään erityisroolia, työn olisi pystynyt tekemään vallan mainosti myös tavallisilla lämpömittareilla. 
  
Viimeisenä määritimme steariinihapon sulamispisteen (työohje). Tässä työssä anturit pelastavat päivän piirtämällä kuvaajan valmiiksi. Käytimme työssä kahta anturia, toinen oli streariinihapossa ja toinen vesihauteessa. Näin pystyimme lopettamaan vesihauteen lämmittäminen tarpeeksi ajoissa, eikä steariinihappo lämmennyt liian nopeasti. Tässä yhden ryhmän mittaama kuvaaja:
Sininen kuvaaja: streariinihapon lämpötila (sulaminen ja jähmettyminen vakiolämpötilassa)

Vetyraketti (7lk)

7. luokan kemian ryhmäni kanssa saimme talteen hienon videonpätkän vetyraketista. Video on kuvattu Canon PowerShot SX40 kameralla ja videon hidastus on tehty Pinnacle StudioHD 15.0:lla. Hidastuskuvassa näkyy hienosti miten pullon suusta suihkuaa keltaisena palavaa vetyä. Samoin pullon sisällä palava vety näkyy keltaisena.