WordPress - blogin "ominaisuuksia" osa 3

Blogien käyttäminen läppäreillä on alkanut sujua jo aivan mallikkaasti. Salasanoja ei ole uusittu enää moneen viikkoon ja uuden artikkelin lisääminen sivun oikean yläkulman napin kauttakin on alkanut toimia (WordPress on näemmä korjannut bugin). Niinpä uskalsin kokeilla miten blogipäivitysten tekeminen oppilailta onnistuisi iPadeillä.

Ensimmäinen vaihe sujui ilman ongelmia. Oppilaat saivat ladattua "Vesien sekoittaminen" - työohjeen iPadin Keynote - ohjelmaan virtuaalivihko2.wordpress.com sivustolta (Keynotella siksi, että QuickOfficella ei voinut aukaista PowerPointilla tehtyä taulukkoa). Käytimme tavallisia lämpömittareita työn tekemiseen, koska iPadeihin ei saa kiinni Vernierin antureita. Työ sujui ilman ongelmia ja Keynoten diakin saatiin kuvaksi vaivattomasti ottamalla "screen shot" iPadin ruudusta (painetaan virtanappia ja kotinappia yhtäaikaa). Oppilaat kirjautuivat WordPress.com sivuille iPadin Safari - selaimella ilman ongelmia ja sitten ongelmat alkoivatkin. Jos valitsi sivulle aukeavasta välilehtinäkymästä "Uusi artikkeli", liitti kuvadian ja yritti julkaista, julkaisu ei toiminut vaan jäi jumiin. Jos valitsi oikealta yläkurkasta aukeavan valikon kautta blogin nimen ja edelleen "Uusi artikkeli" aukesi perinteinen editori, jossa ei kuitenkaan voinut lisätä kuvaa, koska pop-up ikkuna ei antanut scrollata riittävän alas, että olisi voinut painaa "lisää tekstiin" - nappia. Yrityksen ja erehdyksen kautta saimme selville, että päivitys onnistui jos valitsi valikosta "Hallitse omia blogeja" ja vasta sitten valitsi "New Post" (ja teksti oli nyt todellakin englanniksi!), sitten valittiin kohdeblogi, lisättiin kuvadia jne. Toinen toimiva tapa olisi ollut painaa bloginäkymässä "Uusi artikkeli" nappia sivun yläreunasta (sitä samaa joka vähän aikaa sitten ei toiminut läppäreillä). Uskomatonta kyllä jokainen pari sai lopulta diansa blogiin (osa vahingossa jopa kahteenkin blogiin, kun blogin valinta jäi tekemättä). Huh mikä hässäkkä!

Hallitse omia blogeja: "New Post" toimii iPadillä

Pääsivun "Uusi artikkeli" ei toimi iPadillä

Sitten ryhdyimme tekemään kirjallisia tehtäviä blogiin. Tässä ilmeni uusi ongelma. Selain lakkasi aina välillä ottamasta syötettä vastaan. Jos laski näppäimistön alas, tekstin syöttö palautui taas takaisin (sama ongelma vaivaa myös websähköpostia). Ja päivitysvaiheessa törmäsimme taas samaan ongelmaan kuin edellä, muutama pari oli onnistunut aloittamaan artikkelin juuri sillä tavalla jolla päivitys jumiutuu... Opettaja jäi sitten välitunniksi setvimään jumiutuneita päivityksiä ja lopulta päätyi lähettämään oppilaiden tekeleet sähköpostipäivityksinä blogeihin. Toisen ryhmän kanssa olimme jo viisaampia ja teimme tehtävät suoraan sähköpostipäivityksinä (opettajalla oli valmiiksi tulostettuna lista oppilaiden blogien sähköpostipäivitysosoitteista, koska kaikki eivät ole aktivoineet omaansa). 

Kuvaa ei voi lisätä koska ikkunaa ei pääse selaamaan alemmaksi iPadillä

Niin. WordPress - blogin päivittäminen toki onnistuu iPadin Safariselaimella mutta helppoa, kivaa tai ongelmatonta se ei vielä ole. Saapa nähdä millä aikataululla näitä ongelmia korjataan WordPressin/Applen leireissä... Toki onhan huima parannus jo se, että kuvan voi ylipäätään liittää blogiin iPadin selaimen kautta (iOS6)!

Potentiaali- ja liike-energia (8lk)

Tässä on taas yksi hyvä esimerkki fysiikan työstä, jossa antureiden käyttö todellakin tukee fysiikan oppimista paremmin kuin vanha systeemi. Mittasimme liikeanturilla vaunun nopeutta kun se rullasi kaltevaa tasoa alaspäin (katso työohje). Valitsimme neljä tarkastelupistettä, joissa laskimme vaunun potentiaalienergian ja liike-energian. Laskimme potentiaali- ja liike-energian yhteen kaikissa neljässä pisteessä ja huomasimme, että energian yhteismäärä säilyi vakiona! Tällaista koetta ei olisi voinut toteuttaa ilman liikeanturin antamaa nopeuden arvoa! Tehtävässä konkretisoitui lisäksi se, että samalla kun potentiaalienergia pieneni, liike-energia suureni. Teimme kokeen yhdessä ja heijastin anturin mittaustulokset tykillä kaikille näkyviin. Oppilaat itse mittasivat vaunun massan ja korkeuden kaltevalla tasolla tarkastelupisteiden kohdalla.

Tällaista "energian säilymis" - koetta ei ole oikein voinut aikaisemmin tehdä koulun välineillä. Toki potentiaalienergian muuttumisen liike-energiaksi on voinut todeta aikaisemminkin mutta ei näin selvällä tavalla. Tämä työ on hyvä myös siitä syystä, että siinä liike-energian ja potentiaalienergian laskukaavoja voi käyttää aivan oikeassa, konkreettisessa yhteydessä. Näin oppilaille syntyy käsitys siitä, että kaavat eivät ole jotain irrallisia juttuja vaan että ne myös toimivat käytännössä!
     

Liikeanturi mittaa vaunun nopeutta radalla

Vetykuplien valokuvaus (7lk)

Yritimme tänään valokuvata ja videoida tilanteita, joissa erilaiset reaktionopeudet ilmenevät erilaisina määrinä vetykuplia koeputkissa. Still-kuvissa ei näyttänyt olevan kovinkaan paljon eroa eri väkevyyksillä tehdyissä kokeissa (Mg + HCl):

Mg +HCl väkevyystesti

Mutta raekoon vaikutus oli vakuuttavampi (Zn + HCl):

Zn + HCl rae ja jauhe, kuva rajattu GIMP2 - ohjelmalla

Video olisi näissä tilanteissa ollut selvästi parempi, mutta nyt kävi niin, että videot kuvattiin liian läheltä ja ne jäivät epätarkoiksi. Mitä tästä opimme: kuvaamista pitäisi ohjeistaa ja opettaa paremmin... Pitäisi lisäksi ehkä miettiä voisiko nämä työt korvata jollakin toisella vastaavalla, jossa näkyisi värinmuutos tai jotain selkeämmin valokuvassa erottuvaa?

Tässä tuli selväksi myös se, että koulun kamerat (PowerShot A2200) eivät pysty tarkentamaan kovin lähelle, joten kuvaaminen pitää tehdä melko kaukaa. Kuvien laatu ei kuitenkaan huonone kovin paljoa vaikka kuvan rajaa ja näin "zoomaa" lähemmäs. Tässä rajaamaton kuva vertailun vuoksi (rajaamalla "zoomattu" ylhäällä).

Zn + HCl rae ja jauhe, rajaamaton kuva

Magnesiumin palaminen (7lk)

7C:n kuvaama video oppitunnilta.

Paineen mittaaminen (8lk)

Tässä vaiheessa syksyä fysiikan tuntien kulku on alkanut seurata tiettyä kaavaa. Ensin olen esitellyt tutkittavan ilmiön jollakin demolla esim. paineen kanssa kokeilimme miltä paine sormessa tuntuu kun etusormien väliin asettaa lyijykynän. Tämän jälkeen kirjasimme monistevihkosiin paineen tunnuksen ja yksikön sekä laskukaavan. Laskimme yhdessä yhden esimerkkilaskun vihosta ja sitten oppilaat saivat määritettäväkseen yhden esineen aiheuttaman paineen (erimuotoisia ja painoisia esineitä). Työohje (linkki) ladattiin WordPress - blogista läppäreille, mittaustulokset kirjattiin PowerPoint - tehtäväpohjaan ja kaavaeditoria apuna käyttäen suoritettiin vaadittu lasku välivaiheineen loppuun. Sitä mukaan kun työparit saivat tehtävänsä valmiiksi, pääsivät he mittaamaan ilmanpainetta paineanturilla. Työssä tutkittiin tilavuuden sekä lämpötilan muutoksen vaikutusta ilmanpaineeseen muovipullossa. Työ sujui lähes ilman opettajan ohjausta, vain tulosten tulkinnan kanssa tuli vastaan kysymyksiä. Paineen yksikkö pascal tuli oppilaille ehkä konkreettisemmaksi, kun läppärin ruudulta sai lukea ilmanpaineen mittaustuloksia ko. yksiköissä. Lopuksi PowerPoint - diat (=työselostukset) tallennettiin kuvina parien WordPress - blogeihin.

Tilavuuden pieneneminen oli turvallisempaa toteuttaa pulloa puristamalla
 (ruiskulla paine nousee liian helposti liian isoksi anturille)

Läppäreiden, laskujen, antureiden yms. hanskaaminen kaksoistunnin aikana on mahdollista mutta selkeyden ja sujuvuuden takia uusi asia kannattaa esitellä ensin opettajajohtoisesti, ja sitten tehdä jonkin laboratoriotyö, jossa kaikilla pareilla on välineet saatavilla ja viimein sokerina pohjalla tarjota  anturimittaus. Näin toimien kaikilla on tekemistä koko ajan, suurin osa ymmärtää mitä on tekemässä ja nopeimmat pääsevät joustavasti eteenpäin anturimittausten kanssa. Kun tehtävät tehdään tässä järjestyksessä, kaikki ryhmät eivät ole mittaamassa saamaan aikaan antureilla ja vähempikin määrä näitä melko kalliita laitteita riittää. Nopeimmat ehtivät vielä tehdä kirjan tehtävätkin blogiin ennen kuin viimeiset saavat valmiiksi perustehtävän mutta ehkä nopeille ja fysiikasta kiinnostuneille on tässä hässäkässä viimein löytynyt tapa päästä hieman pidemmälle peruskoulufysiikan tunneilla?

Ruiskua ulospäin vetämällä saa aikaan alipaineen

Tiheyden ja nosteen määrittämistä (8lk)

Määritimme eri aineiden tiheydet perinteisillä menetelmillä (työohje). Aluksi määritimme tiheyden suuruusluokan kellutuskokeella (vettä ja ruokaöljyä mittalasissa) ja saimme aineiden tiheyksille suuntaa antavat arviot katsomalla mille kohtaa mittalasissa aine asettui (ruokaöljyn tiheyden määritimme punnitsemalla 1ml ruokaöljyä digivaa'alla). Arvioiden jälkeen jokainen pari määritti yhden aineen tiheyden tarkemmin punnitsemalla sen vaa'alla ja määrittämällä tilavuuden upottamalla esineen mittalasiin. Tulokset jaettiin muille ryhmille ja niitä verrattiin kirjallisuudesta löytyviin arvoihin. Oletukseni oli, että oppilaat olisivat etsineet ja löytäneet tiheyksille vertailuarvot netistä mutta lopulta päädyimme katsomaan kirjallisuusarvot todellakin vanhanaikaisesti paperilta... Ryhmät kertoivat innokkasti oman aineensa tiheydet muille ryhmille, ja näin saivat olla hetken aikaa "asiantuntijoita". Puun tiheydelle satiin liian suuri arvo, koska yhden ryhmän käyttämän mittalasin asteikkoviivat olivat 2ml välein eivätkä 1ml kuten tavallisessa mittalasissa (puukappale ei mahtunut kapeampaan mittalasiin ja leveämmän mittalasin asteikko oli erilainen ja kiireessä tätä ei huomattu...).

Aineet, joiden tiheys määritettiin

Nostetta mitattiin voima-anturin avulla (työohje). Kuparilieriö upotettiin vuoron perään vesijohtoveteen, suolaveteen ja etanoliin. Muutokset esineen painossa kirjattiin ylös ja tuloksia vertaamalla löytyi suurimman nosteen tuottanut neste. Tätä koetta ei ole voinut aikaisemmin toteuttaa, koska jousivaa'at eivät anna tarpeeksi tarkkoja mittaustuloksia näin pienille esineille. Nyt nesteet saatiin järjestykseen tarkan laitteen avulla. Voima-anturin käyttö tuntui sujuvan oppilailta jo rutiinilla, onhan sitä käytetty jo monesti aikaisemminkin. Kaksi mittauslaitteistoa oli hieman vähän, nyt yhden laitteiston kimpussa oli kolme paria kerrallaan. Tosin mittaustulokset saatiin kaikille näinkin. Suolaveden ja vesijohtoveden nosteen ero oli melko pieni, luultavasti suolaa olisi voinut lisätä vielä enemmänkin.

Nosteen määrittäminen voima-anturilla

WordPress - blogin "ominaisuuksia" osa 2

WordPress - blogien kanssa ilmeni tällä viikolla kummallisia ongelmia. Heti syksyn alussa huomasimme, että WordPress.comin "Uusi artikkeli" - nappi sivun oikeassa yläreunassa ei toimi. Jos kirjoittaa juttunsa napista avautuvaan puolikkaaseen ikkunaan ja painaa "Publish post", mitään ei tapahdu. Tästä viisastuneina olemme käyttäneet Ohjausnäkymän kautta avautuvaa "Uusi artikkeli"-toimintoa. Tällä viikolla sekin lakkasi toimimasta Internet Explorerilla! Tarkemmin sen kautta ei voinut enää valita valokuvia blogiin ladattavaksi. Syyksi selvisi se, että sivu ei jostain syystä enää toimikaan ns. "yhteensopivuustilassa", joka jostain toisesta syystä oli/on päällä luokan läppäreissä. Yhteensopivuustilassa selain (IE 9.0) toimii kuin vanhempi selain (IE 7.0), jos sivu on yhteensopimaton uuden selaimen kanssa. WordPress.com ei kuitenkaan enää tue IE 7.0 - selainta ja homma lakkasi toimimasta. Yhteensopivuustilan saa pois klikkaamalla osoitekentän "rikkinäisen sivun" - ikonia  (jos ikoni on sininen niin tila on päällä, jos se on harmaa niin tila on pois päältä). FireFoxilla tehdyt päivitykset toimivat koko ajan, joten tämä ongelma ilmeni vain IE:llä. Lisäksi tämä viikko valotti hieman tätä ensimmäistäkin ongelmaa, GoogleCromella tämä oikean yläkulman "Uusi artikkeli" - nappi toimii ihan mainiosti...!?

Yhteensopivuustila päällä (IE9), WordPress - blogi ei toimi

Yhteensopivuustila pois päältä (IE9), WordPress - blogi toimii

WordPress - blogien kanssa esiin tulleet ongelmat eivät siis suinkaan ole olleet vain oppilaiden osaamattomuudesta, salasanojen unohtelusta tms. johtuvia, vaan ongelmat ovat olleet myös puhtaasti teknisiä, eli bugeja ja asetusten yhteensopimattomuutta. Jos luokan tietokoneilla homma tökkii, niin miten tätä voisi viedä kotikoneille, siellä on käytössä ties mikä selain ja ties mitkä asetukset....!?!?

Puolikas editointi-ikkuna ei toimi IE:llä tai FireFoxilla mutta toimii GoogleChromella