Lämpöopin töitä antureilla (8lk)

Vaikka tänä vuonna käytimmekin läppäreitä, blogeja ja antureita ja kaiken järjen mukaan aikaa olisi pitänyt kulua "ylimääräiseen sähellykseen", ehdimme käydä kaikesta huolimatta läpi myös lämpöopin asiat. Lämpöopin töissä käytimme lämpötila-antureita, jotka osoittautuivat hyvin helpoiksi ja yksinkertaisiksi käyttää.

Ensimmäinen työ oli veden ja etanolin ominaislämpökapasiteettien eron tutkiminen (työohje). Työohje olisi voinut olla hieman yksityiskohtaisempi, rautapunnusten siirtäminen yhtäaikaa ja lämpötilan mittaamisen aloittaminen ennen punnusten siirtämistä puuttuivat ohjeesta. Tässä työssä täytyi olla myös huolellinen sen kanssa kumpi anturi mittasi etanolia ja kumpi vettä (sininen vai punainen kuvaaja).

Toinen työ oli yksinkertainen vesien sekoittaminen (työohje), jonka tekemisessä antureilla ei sinänsä ollut mitään erityisroolia, työn olisi pystynyt tekemään vallan mainosti myös tavallisilla lämpömittareilla. 
  
Viimeisenä määritimme steariinihapon sulamispisteen (työohje). Tässä työssä anturit pelastavat päivän piirtämällä kuvaajan valmiiksi. Käytimme työssä kahta anturia, toinen oli streariinihapossa ja toinen vesihauteessa. Näin pystyimme lopettamaan vesihauteen lämmittäminen tarpeeksi ajoissa, eikä steariinihappo lämmennyt liian nopeasti. Tässä yhden ryhmän mittaama kuvaaja:

Sininen kuvaaja: streariinihapon lämpötila (sulaminen ja jähmettyminen vakiolämpötilassa)

WordPress - blogin "ominaisuuksia" osa 3

Blogien käyttäminen läppäreillä on alkanut sujua jo aivan mallikkaasti. Salasanoja ei ole uusittu enää moneen viikkoon ja uuden artikkelin lisääminen sivun oikean yläkulman napin kauttakin on alkanut toimia (WordPress on näemmä korjannut bugin). Niinpä uskalsin kokeilla miten blogipäivitysten tekeminen oppilailta onnistuisi iPadeillä.

Ensimmäinen vaihe sujui ilman ongelmia. Oppilaat saivat ladattua "Vesien sekoittaminen" - työohjeen iPadin Keynote - ohjelmaan virtuaalivihko2.wordpress.com sivustolta (Keynotella siksi, että QuickOfficella ei voinut aukaista PowerPointilla tehtyä taulukkoa). Käytimme tavallisia lämpömittareita työn tekemiseen, koska iPadeihin ei saa kiinni Vernierin antureita. Työ sujui ilman ongelmia ja Keynoten diakin saatiin kuvaksi vaivattomasti ottamalla "screen shot" iPadin ruudusta (painetaan virtanappia ja kotinappia yhtäaikaa). Oppilaat kirjautuivat WordPress.com sivuille iPadin Safari - selaimella ilman ongelmia ja sitten ongelmat alkoivatkin. Jos valitsi sivulle aukeavasta välilehtinäkymästä "Uusi artikkeli", liitti kuvadian ja yritti julkaista, julkaisu ei toiminut vaan jäi jumiin. Jos valitsi oikealta yläkurkasta aukeavan valikon kautta blogin nimen ja edelleen "Uusi artikkeli" aukesi perinteinen editori, jossa ei kuitenkaan voinut lisätä kuvaa, koska pop-up ikkuna ei antanut scrollata riittävän alas, että olisi voinut painaa "lisää tekstiin" - nappia. Yrityksen ja erehdyksen kautta saimme selville, että päivitys onnistui jos valitsi valikosta "Hallitse omia blogeja" ja vasta sitten valitsi "New Post" (ja teksti oli nyt todellakin englanniksi!), sitten valittiin kohdeblogi, lisättiin kuvadia jne. Toinen toimiva tapa olisi ollut painaa bloginäkymässä "Uusi artikkeli" nappia sivun yläreunasta (sitä samaa joka vähän aikaa sitten ei toiminut läppäreillä). Uskomatonta kyllä jokainen pari sai lopulta diansa blogiin (osa vahingossa jopa kahteenkin blogiin, kun blogin valinta jäi tekemättä). Huh mikä hässäkkä!

Hallitse omia blogeja: "New Post" toimii iPadillä

Pääsivun "Uusi artikkeli" ei toimi iPadillä

Sitten ryhdyimme tekemään kirjallisia tehtäviä blogiin. Tässä ilmeni uusi ongelma. Selain lakkasi aina välillä ottamasta syötettä vastaan. Jos laski näppäimistön alas, tekstin syöttö palautui taas takaisin (sama ongelma vaivaa myös websähköpostia). Ja päivitysvaiheessa törmäsimme taas samaan ongelmaan kuin edellä, muutama pari oli onnistunut aloittamaan artikkelin juuri sillä tavalla jolla päivitys jumiutuu... Opettaja jäi sitten välitunniksi setvimään jumiutuneita päivityksiä ja lopulta päätyi lähettämään oppilaiden tekeleet sähköpostipäivityksinä blogeihin. Toisen ryhmän kanssa olimme jo viisaampia ja teimme tehtävät suoraan sähköpostipäivityksinä (opettajalla oli valmiiksi tulostettuna lista oppilaiden blogien sähköpostipäivitysosoitteista, koska kaikki eivät ole aktivoineet omaansa). 

Kuvaa ei voi lisätä koska ikkunaa ei pääse selaamaan alemmaksi iPadillä

Niin. WordPress - blogin päivittäminen toki onnistuu iPadin Safariselaimella mutta helppoa, kivaa tai ongelmatonta se ei vielä ole. Saapa nähdä millä aikataululla näitä ongelmia korjataan WordPressin/Applen leireissä... Toki onhan huima parannus jo se, että kuvan voi ylipäätään liittää blogiin iPadin selaimen kautta (iOS6)!

Potentiaali- ja liike-energia (8lk)

Tässä on taas yksi hyvä esimerkki fysiikan työstä, jossa antureiden käyttö todellakin tukee fysiikan oppimista paremmin kuin vanha systeemi. Mittasimme liikeanturilla vaunun nopeutta kun se rullasi kaltevaa tasoa alaspäin (katso työohje). Valitsimme neljä tarkastelupistettä, joissa laskimme vaunun potentiaalienergian ja liike-energian. Laskimme potentiaali- ja liike-energian yhteen kaikissa neljässä pisteessä ja huomasimme, että energian yhteismäärä säilyi vakiona! Tällaista koetta ei olisi voinut toteuttaa ilman liikeanturin antamaa nopeuden arvoa! Tehtävässä konkretisoitui lisäksi se, että samalla kun potentiaalienergia pieneni, liike-energia suureni. Teimme kokeen yhdessä ja heijastin anturin mittaustulokset tykillä kaikille näkyviin. Oppilaat itse mittasivat vaunun massan ja korkeuden kaltevalla tasolla tarkastelupisteiden kohdalla.

Tällaista "energian säilymis" - koetta ei ole oikein voinut aikaisemmin tehdä koulun välineillä. Toki potentiaalienergian muuttumisen liike-energiaksi on voinut todeta aikaisemminkin mutta ei näin selvällä tavalla. Tämä työ on hyvä myös siitä syystä, että siinä liike-energian ja potentiaalienergian laskukaavoja voi käyttää aivan oikeassa, konkreettisessa yhteydessä. Näin oppilaille syntyy käsitys siitä, että kaavat eivät ole jotain irrallisia juttuja vaan että ne myös toimivat käytännössä!
     

Liikeanturi mittaa vaunun nopeutta radalla

Paineen mittaaminen (8lk)

Tässä vaiheessa syksyä fysiikan tuntien kulku on alkanut seurata tiettyä kaavaa. Ensin olen esitellyt tutkittavan ilmiön jollakin demolla esim. paineen kanssa kokeilimme miltä paine sormessa tuntuu kun etusormien väliin asettaa lyijykynän. Tämän jälkeen kirjasimme monistevihkosiin paineen tunnuksen ja yksikön sekä laskukaavan. Laskimme yhdessä yhden esimerkkilaskun vihosta ja sitten oppilaat saivat määritettäväkseen yhden esineen aiheuttaman paineen (erimuotoisia ja painoisia esineitä). Työohje (linkki) ladattiin WordPress - blogista läppäreille, mittaustulokset kirjattiin PowerPoint - tehtäväpohjaan ja kaavaeditoria apuna käyttäen suoritettiin vaadittu lasku välivaiheineen loppuun. Sitä mukaan kun työparit saivat tehtävänsä valmiiksi, pääsivät he mittaamaan ilmanpainetta paineanturilla. Työssä tutkittiin tilavuuden sekä lämpötilan muutoksen vaikutusta ilmanpaineeseen muovipullossa. Työ sujui lähes ilman opettajan ohjausta, vain tulosten tulkinnan kanssa tuli vastaan kysymyksiä. Paineen yksikkö pascal tuli oppilaille ehkä konkreettisemmaksi, kun läppärin ruudulta sai lukea ilmanpaineen mittaustuloksia ko. yksiköissä. Lopuksi PowerPoint - diat (=työselostukset) tallennettiin kuvina parien WordPress - blogeihin.

Tilavuuden pieneneminen oli turvallisempaa toteuttaa pulloa puristamalla
 (ruiskulla paine nousee liian helposti liian isoksi anturille)

Läppäreiden, laskujen, antureiden yms. hanskaaminen kaksoistunnin aikana on mahdollista mutta selkeyden ja sujuvuuden takia uusi asia kannattaa esitellä ensin opettajajohtoisesti, ja sitten tehdä jonkin laboratoriotyö, jossa kaikilla pareilla on välineet saatavilla ja viimein sokerina pohjalla tarjota  anturimittaus. Näin toimien kaikilla on tekemistä koko ajan, suurin osa ymmärtää mitä on tekemässä ja nopeimmat pääsevät joustavasti eteenpäin anturimittausten kanssa. Kun tehtävät tehdään tässä järjestyksessä, kaikki ryhmät eivät ole mittaamassa saamaan aikaan antureilla ja vähempikin määrä näitä melko kalliita laitteita riittää. Nopeimmat ehtivät vielä tehdä kirjan tehtävätkin blogiin ennen kuin viimeiset saavat valmiiksi perustehtävän mutta ehkä nopeille ja fysiikasta kiinnostuneille on tässä hässäkässä viimein löytynyt tapa päästä hieman pidemmälle peruskoulufysiikan tunneilla?

Ruiskua ulospäin vetämällä saa aikaan alipaineen

Tiheyden ja nosteen määrittämistä (8lk)

Määritimme eri aineiden tiheydet perinteisillä menetelmillä (työohje). Aluksi määritimme tiheyden suuruusluokan kellutuskokeella (vettä ja ruokaöljyä mittalasissa) ja saimme aineiden tiheyksille suuntaa antavat arviot katsomalla mille kohtaa mittalasissa aine asettui (ruokaöljyn tiheyden määritimme punnitsemalla 1ml ruokaöljyä digivaa'alla). Arvioiden jälkeen jokainen pari määritti yhden aineen tiheyden tarkemmin punnitsemalla sen vaa'alla ja määrittämällä tilavuuden upottamalla esineen mittalasiin. Tulokset jaettiin muille ryhmille ja niitä verrattiin kirjallisuudesta löytyviin arvoihin. Oletukseni oli, että oppilaat olisivat etsineet ja löytäneet tiheyksille vertailuarvot netistä mutta lopulta päädyimme katsomaan kirjallisuusarvot todellakin vanhanaikaisesti paperilta... Ryhmät kertoivat innokkasti oman aineensa tiheydet muille ryhmille, ja näin saivat olla hetken aikaa "asiantuntijoita". Puun tiheydelle satiin liian suuri arvo, koska yhden ryhmän käyttämän mittalasin asteikkoviivat olivat 2ml välein eivätkä 1ml kuten tavallisessa mittalasissa (puukappale ei mahtunut kapeampaan mittalasiin ja leveämmän mittalasin asteikko oli erilainen ja kiireessä tätä ei huomattu...).

Aineet, joiden tiheys määritettiin

Nostetta mitattiin voima-anturin avulla (työohje). Kuparilieriö upotettiin vuoron perään vesijohtoveteen, suolaveteen ja etanoliin. Muutokset esineen painossa kirjattiin ylös ja tuloksia vertaamalla löytyi suurimman nosteen tuottanut neste. Tätä koetta ei ole voinut aikaisemmin toteuttaa, koska jousivaa'at eivät anna tarpeeksi tarkkoja mittaustuloksia näin pienille esineille. Nyt nesteet saatiin järjestykseen tarkan laitteen avulla. Voima-anturin käyttö tuntui sujuvan oppilailta jo rutiinilla, onhan sitä käytetty jo monesti aikaisemminkin. Kaksi mittauslaitteistoa oli hieman vähän, nyt yhden laitteiston kimpussa oli kolme paria kerrallaan. Tosin mittaustulokset saatiin kaikille näinkin. Suolaveden ja vesijohtoveden nosteen ero oli melko pieni, luultavasti suolaa olisi voinut lisätä vielä enemmänkin.

Nosteen määrittäminen voima-anturilla

Liikkeen tutkimista vaunuradalla (8lk)

Tutkimme tänään tasaista ja kiihtyvää liikettä vaunuradan ja liiketutkan avulla (katso työohje). Koska meillä on vain yksi vaunurata, teimme työn yhdessä opettajan koneella niin että oppilaat toimivat koneenkäyttäjänä, vaunun lähettäjänä ja kiinniottajana sekä asettivat tarvittavat punnukset vaunua vetävän narun päähän tai vaunun kyytiin. Kuvaajia katseltiin videotykin kautta ja pohdittiin samalla sitä mitä tapahtuu.

                                 Punnus narunpäässä                Vaunurata ja liiketutka

Saimme aikaan tasaisen liikkeen kuvaajan sekä kiihtyvän liikkeen kuvaajia eri tilanteista (kiihdyttävää voimaa kasvatettiin lisäämällä punnuksia narun päähän). Myös vaunun kyytiin lisätyn massan hidastava vaikutus tuli esiin. Lisäksi laskimme vaunun kiihtyvyyden aika - nopeus - kuvaajan avulla.

                                           Kiihtyvä liike (yksi 50g punnus narun päässä)

Työnsuoritus toimi hyvin näinkin vaikka se tehtiinkin opettajajohtoisesti. Kuvat tallennettiin työn edetessä opettajan koneella ja oppilaat saivat ladata ne itselleen blogin välityksellä. Jokainen ryhmä teki kuvien avulla oman työselostuksensa ja omat kiihtyvyyslaskunsa.

                                         Tasainen liike (vaunu tönäistiin liikkeelle)

Liiketutkatutkimuksia (8lk)

Aloitimme tällä viikolla liikkeen tutkimisen liiketutkan avulla. Tehtävänä oli kävellä liiketutkan edessä tasaisella sekä kiihtyvällä nopeudella. Lopuksi piti tulkita LoggerPro:n piirtämiä kuvaajia ja tehdä niistä työseloste (työohje). Toisessa työssä oppilaat määrittivät kävelynopeutensa pareittain perinteisellä tyylillä: mittaamalla käytävällä kävelemänsä matkan ja ajan metrimitalla ja sekuntikellolla (nettisellaisella tosin)(työohje). 

Liiketutkalaitteisto ja tutkittava kävelijä

Koska liiketutkia oli käytössä vain kaksi, porukka jaettiin kahtia. Kaksi paria aloitti liiketutkatyöllä ja loput oppilaat aloittivat nopeuden määrittämisellä. Kaikki parit tekivät molemmat työt.

Liiketutkan käyttö sujui sinänsä helposti oppilailta. Riitti että näytin sen toiminnan luokassa yhden vapaaehtoisen kävelijän kanssa. Enemmän vaikeutta aiheutti se, että tasaisen ja kiihtyvän liikkeen kuvaajat tuppasivat muistuttamaan liikaa toisiaan, eli liikkuminen ohjeen mukaan ei ollutkaan niin helppoa (tai ohje oli liian epämääräinen). Joillakin pareilla unohtui puolestaan kuvaajasta pois y - akseli, joten nopeuden arvon lukeminen olikin sitten mahdotonta ja mittaus piti tehdä uudelleen (tallensimme kuvan leikkaustyökalulla). Tämän olisi voinut välttää sillä, että olisimme tallentaneet koko LoggerPro - mittaustiedoston, jolloin koko mittausta ei olisi tarvinnut tehdä kokonaan uudelleen. Pari ryhmää ei muistanut skaalata akseleita ennen kuvan tallentamista. Kun akseli oli mitoitettu liian isoksi (50 m/s), ja oppilas liikkui n. 1-2 m/s, niin nopeuden arvoa oli aivan mahdoton lukea kuvaajasta. Vaikka nämä asiat tuntuivat aluksi "ongelmilta" niin, ne ehkä toimivatkin oppimistilanteina: vaikka tietokone piirtääkin kuvaajan valmiiksi, on kuvan tallentajan silti ymmärrettävä akselien tarpeellisuus kuten myös se miksi akselin mitoittaminen järkeväksi on tärkeää.

Nopeuden määrittäminen perinteisellä tavalla sujui hyvin, ilman suurempia ongelmia. Hyvä puoli tässä tehtävässä oli se, että työparin ei tarvinnut odotella erikoisvälineitä ja samalle käytävän pätkälle mahtui hyvin kolmekin paria tekemään mittauksiaan. Ryhmät osasivat myös hahmottaa nämä kolme eri työpistettä (kaksi liiketutkapistettä, toinen käytävässä ja toinen luokassa, sekä yksi nopeuden määrityspiste käytävällä). Ryhmät kävivät mittauspisteissä oman läppärinsä kanssa (liiketutkan kiinnittämiseen riittää USB - johdon kiinnitys läppäriin) ja palasivat tulosten kanssa luokkaan tekemään työselostuksen valmiiksi. Eniten opettajan apua tarvittiinkin työselostuksen tekemisessä, itse mittaukset sujuivat vähemmällä ohjauksella, toki opettajan piti sukkuloida näiden kolmen pisteen välissä. Itse mittaukset saatiin suurimmaksi osaksi tehtyä yhdellä kaksoistunnilla mutta työselostusten loppuun saattamiseen ja muutamaan puuttuvaan mittaukseen meni vielä kolmaskin tunti.

Näiden tuntien perusteella näyttäisi siltä, että mittausten tekeminen sujuu vallan mainiosti, vaikka käytössä olisikin vain kaksi identtistä anturilaitteistoa, kunhan muulle luokalle on tarjolla toinen tehtävä, joka ei vaadi erityislaitteistoja. Yhden anturilaitteiston ja mittaustavan opettaminen per kaksoistunti tuntuu toistaiseksi hyvältä ratkaisulta.

Opettajan kannalta nämä kolme tuntia kuluivat kuin siivillä, oppilaat olivat innostuneita ja tunnilla oli "tekemisen meininki". Taululta ei kopioitu mitään, jokainen ryhmä kirjoitti itse omat päätelmänsä työselostukseen ja jokaisen ryhmän kuvaajien analyysissä oli jotain erilaista, koska kuvaajatkin olivat niin erilaisia. Pari nopeinta ryhmää ehti tehdä myös lisätehtäväksi tarkoitetut "päättelytehtävät". Kotitehtäväksi oppilaat saivat perinteisiä nopeuslaskuja monistetusta tehtävävihkosesta, katsotaan miten ne sujuvat, eli opittiinko tästä kaikesta mitään...

Anturit oppilaiden käsissä (8lk)

Tänään ensimmäinen oppilasryhmä pääsi tekemään anturimittauksia ihan itse. Viime vuonna pystyin vain näyttämään anturimittausten tuloksia tykin kautta mutta nyt pääsimme itse asiaan eli oppilaat mittasivat itse lepo- ja liikekitkan voima-antureilla. Jokainen pari sai tehtyä mittauksen pienen alkuhässäkän jälkeen. Jostain ihmeen syystä läppärit eivät tunnistaneet antureita heti, vaan jouduimme tekemään temppuja ajurin latautumisen kanssa (ajurin lataaminen Windows updatesta piti ohittaa käsin, tämä on kuulemma Windows7:n ongelma). Onneksi oppilaat osasivat tehdä vaaditut temput ja opettivat ne minullekin. Nyt näyttäisi siltä että läppärit tunnistavat anturit heti.

                                        Ensimmäinen ongelma ilmeni jo tässä kytkentävaiheessa...

Antureilla mittaaminen sujui hyvin vaikka vain kaksi paria pääsi mittaamaan kerrallaan (koululle on hankittu vain kaksi voima-anturia). Ehdin hyvin neuvomaan näitä kahta paria, mittaus oli nopeasti tehty ja laitteet pystyi siirtämään seuraavalle parille. Muut parit tekivät sillä aikaa kirjan tehtäviä blogiin.

                                        Lepokitka ja liikekitka mittaus voima-anturilla

Olin ajatellut että vain nopeimmat ehtivät tekemään anturityön mutta lopulta koko ryhmä ehti tehdä sen. Töiden tekeminen on tosiaankin nopeampaa tietokoneella! Ennen kitkatyön tekoa esittelin voima-anturin toimintaa tekemällä voima-vastavoima demon (ohje löytyy täältä: http://virtuaalivihko2.wordpress.com/2012/08/29/voima-ja-vastavoima/). Tämä tuntui riittävän työohjeeksi, anturin käyttö on sen verran yksinkertaista. Pitänee miettiä kuinka tarkkoja työohjeita kannattaa jatkossa tehdä, nyt oikeastaan vai työselostusohjetta katsottiin blogista.

Tässä linkki lepo- ja liikekitkan mittausohjeeseen:
http://virtuaalivihko2.wordpress.com/2012/08/24/maarita-lepo-ja-liikekitka-anturilla/

Virtuaalivihot toimintaan!

Teknologiaa kouluun -projekti lähti tänään rohkeasti kokeilemaan ns. virtuaalivihkoja 8.-luokan fysiikan ryhmän kanssa. Ideana on se, että emme käytä opiskelussa ollenkaan ruutuvihkoja, vaan yritämme tehdä mahdollisimman paljon työselostuksia, anturimittauksia, muistiinpanoja jne. tietokoneilla. Tavoitteena on saada virtuaalivihkoihin tallennettua hieman erilaisia muistiinpanoja kuin normaalivihkoon pystyisi tallentamaan eli paljon valokuvia, tietokoneella piirrettyjä graafisia kuvaajia, videoita jopa animaatioitakin.

                                          Fysiikan ja kemian luokan "uusi look"

Koska täydellistä opettajan toiveiden mukaista virtuaalivihko-palvelua ei ole vielä olemassakaan, lähdemme kokeilemaan avoimin mielin erilaisia teknologioita. Tämä ensimmäinen ryhmä kokeilee wordpress - blogin soveltuvuutta. Avasimme tänään jokaiselle oppilaalle oman blogin sekä suojasimme sen salasanalla. Luonnollisesti opettaja kutsuttiin blogiin katselijaksi. Koska jokaiselle oppilaalle ei ole omaa läppäriä, työselostukset yms. on tarkoitus tehdä pareittain ja työt tallennetaan molempien virtuaalivihkoihin. Yritämme päivittää blogitekstit sähköpostipäivityksinä aina kun se on mahdollista ja näin välttää turhat sisäänkirjautumiset (wordpress tukee sähköpostipäivityksiä). 

Läppäri-innostuksesta huolimatta, aivan ilman paperia en ajatellut kurssia vetää, joten kokosin edellisenä vuonna jakamani monisteet yhdeksi vihkoseksi ja jaoin sen oppilaille (lähinnä laskutehtäviä).

Katsotaan miten tässä käy, saammeko virtuaalivihot toimimaan ja tuleeko sinne "elämää suurempia" luonnontieteellisiä teoksia :-)

EnerCities -peli

Kokeilin tänään EU:n rahoittamaa EnerCities -nettipeliä, jossa rakennetaan kestävän kehityksen mukainen kaupunki. Fossiiliset polttoaineeni loppuivat heti kättelyssä enkä päässyt level 5:lle, aika huonosti siinä siis taisi käydä :-(

Ehkäpä oppilaat ovat viisaampia?

http://www.enercities.eu/game.php

(vaati muuten Unity Web Player:in asentamisen koneelle ennen pelaamista)

Laivanrakennuskisa 2011 (8lk)

Kahdeksasluokkalaisten tehtävänä oli rakentaa mahdollisimman kantava "laiva" pareittain. Materiaalina sai käyttää seuraavaa:

• 30 cm siivu alumiinifoliota
• yksi mehupilli
• A3-kokoinen arkki ruutupaperia
• pieni pala styroksia (10cm*3cm*2cm)
• teippiä

Alukset testattiin lastaamalla niihin 50g punnuksia ja suurimman kuorman kanssa pinnalla pysynyt laiva voitti. Voittanut alus pysyi pinnalla 500g lastissa!! Tässä kuva voittajasta:

Onnea voittajille!

Fysiikan animaatio (8lk)

Tarkoituksena on tehdä parityönä pieni animaatio, jonka aihe liittyy johonkin juuri opiskeltuun fysiikan aiheeseen (8lk fysiikka):

• tasapaino
• yksinkertaiset koneet (vipu, kalteva taso, ruuvi, kiila, väkipyörä...)
• energian muutokset (potentiaalienergian muutos liike-energiaksi jne.)
• nostotyö, siirtotyö, teho
• törmäykset

Animaatio kuvataan tavallisella digikameralla ottamalla still-kuvia peräkkäin ja yhdistämällä ne lopulta yhdeksi animaatioksi. Kuvien väliin voi lisätä "tekstisivuja" kirjoittamalla käsin viestejä paperilapuille ja valokuvaamalla ne tai lisäämällä PowerPointin avulla jälkikäteen tekstidioja tai kuvatekstejä. PowerPointin avulla voit myös lisätä havainnollisia nuolia ja muita kuvaelementtejä.

Tässä yksinkertainen mallianimaatio (kamera oli tuolilla kuvauksen aikana, selventävät tekstit ja piirrokset on lisätty PowerPointilla, diat on tallennettu erillisinä kuvina ja tuotu Windowsin elokuvatyökaluun ja tallennettu elokuvaksi, 3s viive kuvien välissä):

Tässä tarkemmat ohjeet:
Kuvaaminen:

• suunnittele elokuvan "juoni"
• etsi tarvittavast välineet, valmistele kuvauspaikka (katso että tausta on siisti, kamera tukevasti paikallaan)
• suunnittele ja kirjoita kuvattavat tekstit yms. rekvisiitta
• sovi roolit: kuka liikuttaa esineitä, kuka kuvaa
• ota tarvittaessa uusi kuva, varo ettei kamera tai esineet liiku (elokuva nykii silloin)

Muokkaaminen animaatioksi:

• vie kuvat tietokoneelle (kamera näkyy levyasemana E tai F)
• vie kuvat PowerPointiin, "lisää: valokuva-albumi", valitse kaikki animaatiosi kuvat
• aseta kohdasta "animaatio" automaattiseksi dianvaihtoajaksi esim. 3s ja valitse "käytä kaikissa", nyt voit katsella miltä animaatiosi näyttää
• lisää nuolia, tekstiä, graafisiakuvioita yms. tarpeellista kuviisi
• "tallenna nimellä", valitse "muut muodot": GIF (jokainen dia tallentuu eri tiedostoon)
• avaa Windows MovieMaker tai Windows Liven elokuvatyökalu, tuo kuvat ohjelmaan, säädä ajastus n.1-3s ("muokkaa kesto")
• tallenna ("tallenna elokuva", "tietokonetoistoa varten")
• tallenna palautuskansioosi