WordPress - blogin "ominaisuuksia" osa 3

Blogien käyttäminen läppäreillä on alkanut sujua jo aivan mallikkaasti. Salasanoja ei ole uusittu enää moneen viikkoon ja uuden artikkelin lisääminen sivun oikean yläkulman napin kauttakin on alkanut toimia (WordPress on näemmä korjannut bugin). Niinpä uskalsin kokeilla miten blogipäivitysten tekeminen oppilailta onnistuisi iPadeillä.

Ensimmäinen vaihe sujui ilman ongelmia. Oppilaat saivat ladattua "Vesien sekoittaminen" - työohjeen iPadin Keynote - ohjelmaan virtuaalivihko2.wordpress.com sivustolta (Keynotella siksi, että QuickOfficella ei voinut aukaista PowerPointilla tehtyä taulukkoa). Käytimme tavallisia lämpömittareita työn tekemiseen, koska iPadeihin ei saa kiinni Vernierin antureita. Työ sujui ilman ongelmia ja Keynoten diakin saatiin kuvaksi vaivattomasti ottamalla "screen shot" iPadin ruudusta (painetaan virtanappia ja kotinappia yhtäaikaa). Oppilaat kirjautuivat WordPress.com sivuille iPadin Safari - selaimella ilman ongelmia ja sitten ongelmat alkoivatkin. Jos valitsi sivulle aukeavasta välilehtinäkymästä "Uusi artikkeli", liitti kuvadian ja yritti julkaista, julkaisu ei toiminut vaan jäi jumiin. Jos valitsi oikealta yläkurkasta aukeavan valikon kautta blogin nimen ja edelleen "Uusi artikkeli" aukesi perinteinen editori, jossa ei kuitenkaan voinut lisätä kuvaa, koska pop-up ikkuna ei antanut scrollata riittävän alas, että olisi voinut painaa "lisää tekstiin" - nappia. Yrityksen ja erehdyksen kautta saimme selville, että päivitys onnistui jos valitsi valikosta "Hallitse omia blogeja" ja vasta sitten valitsi "New Post" (ja teksti oli nyt todellakin englanniksi!), sitten valittiin kohdeblogi, lisättiin kuvadia jne. Toinen toimiva tapa olisi ollut painaa bloginäkymässä "Uusi artikkeli" nappia sivun yläreunasta (sitä samaa joka vähän aikaa sitten ei toiminut läppäreillä). Uskomatonta kyllä jokainen pari sai lopulta diansa blogiin (osa vahingossa jopa kahteenkin blogiin, kun blogin valinta jäi tekemättä). Huh mikä hässäkkä!

Hallitse omia blogeja: "New Post" toimii iPadillä

Pääsivun "Uusi artikkeli" ei toimi iPadillä

Sitten ryhdyimme tekemään kirjallisia tehtäviä blogiin. Tässä ilmeni uusi ongelma. Selain lakkasi aina välillä ottamasta syötettä vastaan. Jos laski näppäimistön alas, tekstin syöttö palautui taas takaisin (sama ongelma vaivaa myös websähköpostia). Ja päivitysvaiheessa törmäsimme taas samaan ongelmaan kuin edellä, muutama pari oli onnistunut aloittamaan artikkelin juuri sillä tavalla jolla päivitys jumiutuu... Opettaja jäi sitten välitunniksi setvimään jumiutuneita päivityksiä ja lopulta päätyi lähettämään oppilaiden tekeleet sähköpostipäivityksinä blogeihin. Toisen ryhmän kanssa olimme jo viisaampia ja teimme tehtävät suoraan sähköpostipäivityksinä (opettajalla oli valmiiksi tulostettuna lista oppilaiden blogien sähköpostipäivitysosoitteista, koska kaikki eivät ole aktivoineet omaansa). 

Kuvaa ei voi lisätä koska ikkunaa ei pääse selaamaan alemmaksi iPadillä

Niin. WordPress - blogin päivittäminen toki onnistuu iPadin Safariselaimella mutta helppoa, kivaa tai ongelmatonta se ei vielä ole. Saapa nähdä millä aikataululla näitä ongelmia korjataan WordPressin/Applen leireissä... Toki onhan huima parannus jo se, että kuvan voi ylipäätään liittää blogiin iPadin selaimen kautta (iOS6)!

Potentiaali- ja liike-energia (8lk)

Tässä on taas yksi hyvä esimerkki fysiikan työstä, jossa antureiden käyttö todellakin tukee fysiikan oppimista paremmin kuin vanha systeemi. Mittasimme liikeanturilla vaunun nopeutta kun se rullasi kaltevaa tasoa alaspäin (katso työohje). Valitsimme neljä tarkastelupistettä, joissa laskimme vaunun potentiaalienergian ja liike-energian. Laskimme potentiaali- ja liike-energian yhteen kaikissa neljässä pisteessä ja huomasimme, että energian yhteismäärä säilyi vakiona! Tällaista koetta ei olisi voinut toteuttaa ilman liikeanturin antamaa nopeuden arvoa! Tehtävässä konkretisoitui lisäksi se, että samalla kun potentiaalienergia pieneni, liike-energia suureni. Teimme kokeen yhdessä ja heijastin anturin mittaustulokset tykillä kaikille näkyviin. Oppilaat itse mittasivat vaunun massan ja korkeuden kaltevalla tasolla tarkastelupisteiden kohdalla.

Tällaista "energian säilymis" - koetta ei ole oikein voinut aikaisemmin tehdä koulun välineillä. Toki potentiaalienergian muuttumisen liike-energiaksi on voinut todeta aikaisemminkin mutta ei näin selvällä tavalla. Tämä työ on hyvä myös siitä syystä, että siinä liike-energian ja potentiaalienergian laskukaavoja voi käyttää aivan oikeassa, konkreettisessa yhteydessä. Näin oppilaille syntyy käsitys siitä, että kaavat eivät ole jotain irrallisia juttuja vaan että ne myös toimivat käytännössä!
     

Liikeanturi mittaa vaunun nopeutta radalla

Vetykuplien valokuvaus (7lk)

Yritimme tänään valokuvata ja videoida tilanteita, joissa erilaiset reaktionopeudet ilmenevät erilaisina määrinä vetykuplia koeputkissa. Still-kuvissa ei näyttänyt olevan kovinkaan paljon eroa eri väkevyyksillä tehdyissä kokeissa (Mg + HCl):

Mg +HCl väkevyystesti

Mutta raekoon vaikutus oli vakuuttavampi (Zn + HCl):

Zn + HCl rae ja jauhe, kuva rajattu GIMP2 - ohjelmalla

Video olisi näissä tilanteissa ollut selvästi parempi, mutta nyt kävi niin, että videot kuvattiin liian läheltä ja ne jäivät epätarkoiksi. Mitä tästä opimme: kuvaamista pitäisi ohjeistaa ja opettaa paremmin... Pitäisi lisäksi ehkä miettiä voisiko nämä työt korvata jollakin toisella vastaavalla, jossa näkyisi värinmuutos tai jotain selkeämmin valokuvassa erottuvaa?

Tässä tuli selväksi myös se, että koulun kamerat (PowerShot A2200) eivät pysty tarkentamaan kovin lähelle, joten kuvaaminen pitää tehdä melko kaukaa. Kuvien laatu ei kuitenkaan huonone kovin paljoa vaikka kuvan rajaa ja näin "zoomaa" lähemmäs. Tässä rajaamaton kuva vertailun vuoksi (rajaamalla "zoomattu" ylhäällä).

Zn + HCl rae ja jauhe, rajaamaton kuva

Magnesiumin palaminen (7lk)

7C:n kuvaama video oppitunnilta.

Paineen mittaaminen (8lk)

Tässä vaiheessa syksyä fysiikan tuntien kulku on alkanut seurata tiettyä kaavaa. Ensin olen esitellyt tutkittavan ilmiön jollakin demolla esim. paineen kanssa kokeilimme miltä paine sormessa tuntuu kun etusormien väliin asettaa lyijykynän. Tämän jälkeen kirjasimme monistevihkosiin paineen tunnuksen ja yksikön sekä laskukaavan. Laskimme yhdessä yhden esimerkkilaskun vihosta ja sitten oppilaat saivat määritettäväkseen yhden esineen aiheuttaman paineen (erimuotoisia ja painoisia esineitä). Työohje (linkki) ladattiin WordPress - blogista läppäreille, mittaustulokset kirjattiin PowerPoint - tehtäväpohjaan ja kaavaeditoria apuna käyttäen suoritettiin vaadittu lasku välivaiheineen loppuun. Sitä mukaan kun työparit saivat tehtävänsä valmiiksi, pääsivät he mittaamaan ilmanpainetta paineanturilla. Työssä tutkittiin tilavuuden sekä lämpötilan muutoksen vaikutusta ilmanpaineeseen muovipullossa. Työ sujui lähes ilman opettajan ohjausta, vain tulosten tulkinnan kanssa tuli vastaan kysymyksiä. Paineen yksikkö pascal tuli oppilaille ehkä konkreettisemmaksi, kun läppärin ruudulta sai lukea ilmanpaineen mittaustuloksia ko. yksiköissä. Lopuksi PowerPoint - diat (=työselostukset) tallennettiin kuvina parien WordPress - blogeihin.

Tilavuuden pieneneminen oli turvallisempaa toteuttaa pulloa puristamalla
 (ruiskulla paine nousee liian helposti liian isoksi anturille)

Läppäreiden, laskujen, antureiden yms. hanskaaminen kaksoistunnin aikana on mahdollista mutta selkeyden ja sujuvuuden takia uusi asia kannattaa esitellä ensin opettajajohtoisesti, ja sitten tehdä jonkin laboratoriotyö, jossa kaikilla pareilla on välineet saatavilla ja viimein sokerina pohjalla tarjota  anturimittaus. Näin toimien kaikilla on tekemistä koko ajan, suurin osa ymmärtää mitä on tekemässä ja nopeimmat pääsevät joustavasti eteenpäin anturimittausten kanssa. Kun tehtävät tehdään tässä järjestyksessä, kaikki ryhmät eivät ole mittaamassa saamaan aikaan antureilla ja vähempikin määrä näitä melko kalliita laitteita riittää. Nopeimmat ehtivät vielä tehdä kirjan tehtävätkin blogiin ennen kuin viimeiset saavat valmiiksi perustehtävän mutta ehkä nopeille ja fysiikasta kiinnostuneille on tässä hässäkässä viimein löytynyt tapa päästä hieman pidemmälle peruskoulufysiikan tunneilla?

Ruiskua ulospäin vetämällä saa aikaan alipaineen

Tiheyden ja nosteen määrittämistä (8lk)

Määritimme eri aineiden tiheydet perinteisillä menetelmillä (työohje). Aluksi määritimme tiheyden suuruusluokan kellutuskokeella (vettä ja ruokaöljyä mittalasissa) ja saimme aineiden tiheyksille suuntaa antavat arviot katsomalla mille kohtaa mittalasissa aine asettui (ruokaöljyn tiheyden määritimme punnitsemalla 1ml ruokaöljyä digivaa'alla). Arvioiden jälkeen jokainen pari määritti yhden aineen tiheyden tarkemmin punnitsemalla sen vaa'alla ja määrittämällä tilavuuden upottamalla esineen mittalasiin. Tulokset jaettiin muille ryhmille ja niitä verrattiin kirjallisuudesta löytyviin arvoihin. Oletukseni oli, että oppilaat olisivat etsineet ja löytäneet tiheyksille vertailuarvot netistä mutta lopulta päädyimme katsomaan kirjallisuusarvot todellakin vanhanaikaisesti paperilta... Ryhmät kertoivat innokkasti oman aineensa tiheydet muille ryhmille, ja näin saivat olla hetken aikaa "asiantuntijoita". Puun tiheydelle satiin liian suuri arvo, koska yhden ryhmän käyttämän mittalasin asteikkoviivat olivat 2ml välein eivätkä 1ml kuten tavallisessa mittalasissa (puukappale ei mahtunut kapeampaan mittalasiin ja leveämmän mittalasin asteikko oli erilainen ja kiireessä tätä ei huomattu...).

Aineet, joiden tiheys määritettiin

Nostetta mitattiin voima-anturin avulla (työohje). Kuparilieriö upotettiin vuoron perään vesijohtoveteen, suolaveteen ja etanoliin. Muutokset esineen painossa kirjattiin ylös ja tuloksia vertaamalla löytyi suurimman nosteen tuottanut neste. Tätä koetta ei ole voinut aikaisemmin toteuttaa, koska jousivaa'at eivät anna tarpeeksi tarkkoja mittaustuloksia näin pienille esineille. Nyt nesteet saatiin järjestykseen tarkan laitteen avulla. Voima-anturin käyttö tuntui sujuvan oppilailta jo rutiinilla, onhan sitä käytetty jo monesti aikaisemminkin. Kaksi mittauslaitteistoa oli hieman vähän, nyt yhden laitteiston kimpussa oli kolme paria kerrallaan. Tosin mittaustulokset saatiin kaikille näinkin. Suolaveden ja vesijohtoveden nosteen ero oli melko pieni, luultavasti suolaa olisi voinut lisätä vielä enemmänkin.

Nosteen määrittäminen voima-anturilla

WordPress - blogin "ominaisuuksia" osa 2

WordPress - blogien kanssa ilmeni tällä viikolla kummallisia ongelmia. Heti syksyn alussa huomasimme, että WordPress.comin "Uusi artikkeli" - nappi sivun oikeassa yläreunassa ei toimi. Jos kirjoittaa juttunsa napista avautuvaan puolikkaaseen ikkunaan ja painaa "Publish post", mitään ei tapahdu. Tästä viisastuneina olemme käyttäneet Ohjausnäkymän kautta avautuvaa "Uusi artikkeli"-toimintoa. Tällä viikolla sekin lakkasi toimimasta Internet Explorerilla! Tarkemmin sen kautta ei voinut enää valita valokuvia blogiin ladattavaksi. Syyksi selvisi se, että sivu ei jostain syystä enää toimikaan ns. "yhteensopivuustilassa", joka jostain toisesta syystä oli/on päällä luokan läppäreissä. Yhteensopivuustilassa selain (IE 9.0) toimii kuin vanhempi selain (IE 7.0), jos sivu on yhteensopimaton uuden selaimen kanssa. WordPress.com ei kuitenkaan enää tue IE 7.0 - selainta ja homma lakkasi toimimasta. Yhteensopivuustilan saa pois klikkaamalla osoitekentän "rikkinäisen sivun" - ikonia  (jos ikoni on sininen niin tila on päällä, jos se on harmaa niin tila on pois päältä). FireFoxilla tehdyt päivitykset toimivat koko ajan, joten tämä ongelma ilmeni vain IE:llä. Lisäksi tämä viikko valotti hieman tätä ensimmäistäkin ongelmaa, GoogleCromella tämä oikean yläkulman "Uusi artikkeli" - nappi toimii ihan mainiosti...!?

Yhteensopivuustila päällä (IE9), WordPress - blogi ei toimi

Yhteensopivuustila pois päältä (IE9), WordPress - blogi toimii

WordPress - blogien kanssa esiin tulleet ongelmat eivät siis suinkaan ole olleet vain oppilaiden osaamattomuudesta, salasanojen unohtelusta tms. johtuvia, vaan ongelmat ovat olleet myös puhtaasti teknisiä, eli bugeja ja asetusten yhteensopimattomuutta. Jos luokan tietokoneilla homma tökkii, niin miten tätä voisi viedä kotikoneille, siellä on käytössä ties mikä selain ja ties mitkä asetukset....!?!?

Puolikas editointi-ikkuna ei toimi IE:llä tai FireFoxilla mutta toimii GoogleChromella

Läppärit 9-luokan kemian tunnilla

Hienointa opettajan työssä on varmaan se, kun pääsee opettamaan oppilaita 7. luokalta asti ja näkee kuinka hienosti he osavat työskennellä 9. luokalla. Teimme neutraloitumistyön 9. luokan kemian tunnilla: neutraloimme natriumhydroksidia suolahapolla käyttäen apuna BTS indikaattoria. Lopuksi indikaattorin väri poistettiin aktiivihiilellä, hiili suodatettiin pois ja veden haihduttamisen jälkeen jäljelle jäi natriumkloridia. Itse työn tekemiseen ja työvaiheiden valokuvaamiseen meni yksi oppitunti ja työselostuksen tekemiseen kaksi oppituntia. Työselostukset tehtiin Wordillä ja värivalokuvat eri vaiheista pääsivät oikeuksiisa, kun työt lopuksi tulostettiin väritulostimella.

NaOH (sininen) leviää happamaan liuokseen

Työselostusta tehdessään oppilaat joutuvat itse miettimään sanamuotoja, joutuvat palauttamaan mieleen astioiden nimiä, työvaiheiden nimiä, kemikaalien nimiä ja järjestelemään valokuvat eri työvaiheista loogiseen järjestykseen. Loppuun piti kirjoittaa reaktioyhtälö sekä selostaa termit neuraloituminen ja titraus. Ennen tulostamista luin läpi työselostuksen ja oppilaat korjasivat mahdolliset virheet. Tietokoneella työselostuksen tekemisessä kätevintä onkin juuri virheiden korjaamisen helppous. Osa oppilaista ei halua kirjoittaa vihkoon mitään "omaa", koska pelkää tekevänsä virheitä ja joutuvansa pyyhkimään tekstin pois. Tietokoneella tätä ongelmaa ei ole, vaan tekstiä tuntuu syntyvän helpommin.

Ensimmäistä kertaa tuli vastaan myös läppäreiden tarpeellisuus kemian luokassa. Kolme oppilasta oli ollut pois juuri sillä tunnilla, jolla neurtaloimistyö oli tehty, joten työselostuksen tekeminen oli aivan mahdotonta. Ongelma oli helposti ratkaistu niin, että samalla kun muut tekivät työselostusta, tämä kolmikko teki neuralointityötä ja saivat lopulta tehtyä pikavauhdilla myös suppean työselostuksen kuvineen. Tämä olisi ollut täysin mahdotonta, jos olisimme olleen tietokoneluokassa työselostusta tekemässä!

Toinen ryhmä ei saanut työtä tehtyä täysin ilman teknisiä ongelmia. Jostain syystä opetusverkon koneille kirjautumisessa ja palautuskansioiden käytössä oli ongelmia juuri tämän ryhmän tunnilla, joten jouduimme siirtämään työselostusten tekemistä seuraavalle tunnille. Onneksi takataskustani löytyi myös perinteinen paperimoniste, jota pystyimme tekemään korvaavana tehtävänä. Tietoteknisten laitteiden käytössä on näköjään aina varauduttava siihen, että homma tökkii jollain tavalla ja plan B on oltava valmiina...

9. luokan kemistejä

Liikkeen tutkimista vaunuradalla (8lk)

Tutkimme tänään tasaista ja kiihtyvää liikettä vaunuradan ja liiketutkan avulla (katso työohje). Koska meillä on vain yksi vaunurata, teimme työn yhdessä opettajan koneella niin että oppilaat toimivat koneenkäyttäjänä, vaunun lähettäjänä ja kiinniottajana sekä asettivat tarvittavat punnukset vaunua vetävän narun päähän tai vaunun kyytiin. Kuvaajia katseltiin videotykin kautta ja pohdittiin samalla sitä mitä tapahtuu.

                                 Punnus narunpäässä                Vaunurata ja liiketutka

Saimme aikaan tasaisen liikkeen kuvaajan sekä kiihtyvän liikkeen kuvaajia eri tilanteista (kiihdyttävää voimaa kasvatettiin lisäämällä punnuksia narun päähän). Myös vaunun kyytiin lisätyn massan hidastava vaikutus tuli esiin. Lisäksi laskimme vaunun kiihtyvyyden aika - nopeus - kuvaajan avulla.

                                           Kiihtyvä liike (yksi 50g punnus narun päässä)

Työnsuoritus toimi hyvin näinkin vaikka se tehtiinkin opettajajohtoisesti. Kuvat tallennettiin työn edetessä opettajan koneella ja oppilaat saivat ladata ne itselleen blogin välityksellä. Jokainen ryhmä teki kuvien avulla oman työselostuksensa ja omat kiihtyvyyslaskunsa.

                                         Tasainen liike (vaunu tönäistiin liikkeelle)

Ensimmäinen kuukausi fykeläppäreitä

Läppärit ovat olleet nyt kuukauden käytössä fysiikan ja kemian tunneilla. Vaikka aluksi suunnittelin, että koneet voisivat olla pysyvästi oppilaiden pöydillä, käytäntö on muodostunut sellaiseksi, että ne kerätään tunnin päätteeksi kärryyn. Syy on se että kemian töissä käytetyt kemikaalit, kaasupolttimet ja vesi eivät oikein sovi yhteen tietokoneen kanssa. Käytännössä kemian työohjeen olen edelleen antanut suullisesti, työ on tehty ja dokumentoitu digikameralla ja kun pöytä on ollut siisti ja kuiva, läppärin on voinut hakea kärrystä. Työselostus on sitten tehty läppärillä digikuvia hyödyntäen. Tällä hetkellä kemiaa on sekä 7. luokalla että 9. luokalla, ja molemmilla homma on toistaiseksi toiminut ihan mallikkaasti, joskin suurin osa töistä on vielä tehty vihkoon perinteisesti, ja vain pari työtä on tehty läppärillä. Läppärillä on tehty sellaiset työt, joissa on ollut jotain visuaalisesti mielenkiintoista valokuvattavaa, kuten indikaattorin värin vaihtuminen titrauksessa, tai jokin vähän suurempi ja monimutkaisempi työ kuten tislaus.

Koneen käynnistyminen ja sisäänkirjautuminen tunnin alussa on sujunut suhteellisen nopeasti. Latausjohtoja on käytetty tarvittaessa, ei joka tunti. Kerran viikossa olen jättänyt koneet latautumaan luokkaan pöydille, koska käyttämässäni kärryssä koneita ei voi ladata (se on aivan tavallinen labrakärry). 

Fysiikassa on ollut hieman helpompaa toteuttaa läppäreillä työskentelyä. Läppäreitä on käytetty paria tuntia lukuunottamatta joka tunti. Vain sellaisilla tunneilla, joilla on laskettu laskuja paperille kynällä ja laskimella, läppärit ovat olleet sivussa (toki silti pöydällä). Tämä on tuntunut hieman hassulta, mutta koska oppilailla on samat kokeet koko koulussa, en kai voi muutakaan, kokeessa kun ei voi käyttää läppäriä. Näillä tunneilla on ollut myös hieman hankalaa palata opettajakeskeiseen opetukseen, osalla silmät ovat seuranneet läppärin näyttöltä jotain opettajaa mielenkiintoisempaa. Vielä en ole tehnyt "työohjeita" laskujen laskemiseen, ehkäpä se pitäisi tehdä seuraavaksi? Lisäksi blogissa voisi olla tehtävien vastaukset tarkistamista varten. Kun tehtäviä on tullut lisää, oikean työohjeen löytäminen blogista on hieman hankaloitunut. Pitää miettiä miten tämän asian saisi selkeämmäksi. En ole vielä teettänyt kotitehtäviä virtuaalivihkoon, olen odottanut sitä että blogin päivitys opittaisiin ensin kunnolla luokassa. Ainakin toisella ryhmällä on vielä ongelmia blogipäivityksissä. Blogeja on alettu päivittämään suoraan WordPressin käyttöliittymästä sähköpostipäivityksen sijaan.

Työskentely fysiikassa on muuttunut läppäreiden myötä opettajavetoisesta oppilaskeskeisemmäksi. Kun oppilaat ovat kiertäneet työpisteitä eri järjestyksessä, välillä tunnelma on ollut kuin rautatieasemalla. Tekemisen meininki on kuitenkin ollut hyvä ja tehtäviä on tehty innokkaasti. Läppäreitä tai antureita ei ole kyseenalaistettu vaan käytetty luontevasti. Aluksi olen yleensä käynyt työnsuorituksen lyhyesti yhdessä läpi, näyttänyt tykillä LoggerPron käyttöä ja sen jälkeen oppilaat ovat tehneet työn. Muutama nopea ryhmä on tehnyt töitä eteenpäin vain lukemalla seuraavan työohjeen ja yllätyksekseni saaneet työn tehdyksi, toisille ryhmille on pitänyt lisäohjeita antaa melkein joka välissä joten työ on edennyt hieman hitaammin. Tässä onkin suurin haaste tai mahdollisuus, kaikki eivät ehkä ehdi tehdä kaikkea. Jos nopeille vain on riittävästi valmiita työohjeita heidän ei toisaalta tarvitse odotella hitaampia. Eli, ainakin tämä systeemi mahdollistaa hyvien ja nopeiden oppilaiden eriyttämisen ylöspäin?

Liiketutkatutkimuksia (8lk)

Aloitimme tällä viikolla liikkeen tutkimisen liiketutkan avulla. Tehtävänä oli kävellä liiketutkan edessä tasaisella sekä kiihtyvällä nopeudella. Lopuksi piti tulkita LoggerPro:n piirtämiä kuvaajia ja tehdä niistä työseloste (työohje). Toisessa työssä oppilaat määrittivät kävelynopeutensa pareittain perinteisellä tyylillä: mittaamalla käytävällä kävelemänsä matkan ja ajan metrimitalla ja sekuntikellolla (nettisellaisella tosin)(työohje). 

Liiketutkalaitteisto ja tutkittava kävelijä

Koska liiketutkia oli käytössä vain kaksi, porukka jaettiin kahtia. Kaksi paria aloitti liiketutkatyöllä ja loput oppilaat aloittivat nopeuden määrittämisellä. Kaikki parit tekivät molemmat työt.

Liiketutkan käyttö sujui sinänsä helposti oppilailta. Riitti että näytin sen toiminnan luokassa yhden vapaaehtoisen kävelijän kanssa. Enemmän vaikeutta aiheutti se, että tasaisen ja kiihtyvän liikkeen kuvaajat tuppasivat muistuttamaan liikaa toisiaan, eli liikkuminen ohjeen mukaan ei ollutkaan niin helppoa (tai ohje oli liian epämääräinen). Joillakin pareilla unohtui puolestaan kuvaajasta pois y - akseli, joten nopeuden arvon lukeminen olikin sitten mahdotonta ja mittaus piti tehdä uudelleen (tallensimme kuvan leikkaustyökalulla). Tämän olisi voinut välttää sillä, että olisimme tallentaneet koko LoggerPro - mittaustiedoston, jolloin koko mittausta ei olisi tarvinnut tehdä kokonaan uudelleen. Pari ryhmää ei muistanut skaalata akseleita ennen kuvan tallentamista. Kun akseli oli mitoitettu liian isoksi (50 m/s), ja oppilas liikkui n. 1-2 m/s, niin nopeuden arvoa oli aivan mahdoton lukea kuvaajasta. Vaikka nämä asiat tuntuivat aluksi "ongelmilta" niin, ne ehkä toimivatkin oppimistilanteina: vaikka tietokone piirtääkin kuvaajan valmiiksi, on kuvan tallentajan silti ymmärrettävä akselien tarpeellisuus kuten myös se miksi akselin mitoittaminen järkeväksi on tärkeää.

Nopeuden määrittäminen perinteisellä tavalla sujui hyvin, ilman suurempia ongelmia. Hyvä puoli tässä tehtävässä oli se, että työparin ei tarvinnut odotella erikoisvälineitä ja samalle käytävän pätkälle mahtui hyvin kolmekin paria tekemään mittauksiaan. Ryhmät osasivat myös hahmottaa nämä kolme eri työpistettä (kaksi liiketutkapistettä, toinen käytävässä ja toinen luokassa, sekä yksi nopeuden määrityspiste käytävällä). Ryhmät kävivät mittauspisteissä oman läppärinsä kanssa (liiketutkan kiinnittämiseen riittää USB - johdon kiinnitys läppäriin) ja palasivat tulosten kanssa luokkaan tekemään työselostuksen valmiiksi. Eniten opettajan apua tarvittiinkin työselostuksen tekemisessä, itse mittaukset sujuivat vähemmällä ohjauksella, toki opettajan piti sukkuloida näiden kolmen pisteen välissä. Itse mittaukset saatiin suurimmaksi osaksi tehtyä yhdellä kaksoistunnilla mutta työselostusten loppuun saattamiseen ja muutamaan puuttuvaan mittaukseen meni vielä kolmaskin tunti.

Näiden tuntien perusteella näyttäisi siltä, että mittausten tekeminen sujuu vallan mainiosti, vaikka käytössä olisikin vain kaksi identtistä anturilaitteistoa, kunhan muulle luokalle on tarjolla toinen tehtävä, joka ei vaadi erityislaitteistoja. Yhden anturilaitteiston ja mittaustavan opettaminen per kaksoistunti tuntuu toistaiseksi hyvältä ratkaisulta.

Opettajan kannalta nämä kolme tuntia kuluivat kuin siivillä, oppilaat olivat innostuneita ja tunnilla oli "tekemisen meininki". Taululta ei kopioitu mitään, jokainen ryhmä kirjoitti itse omat päätelmänsä työselostukseen ja jokaisen ryhmän kuvaajien analyysissä oli jotain erilaista, koska kuvaajatkin olivat niin erilaisia. Pari nopeinta ryhmää ehti tehdä myös lisätehtäväksi tarkoitetut "päättelytehtävät". Kotitehtäväksi oppilaat saivat perinteisiä nopeuslaskuja monistetusta tehtävävihkosesta, katsotaan miten ne sujuvat, eli opittiinko tästä kaikesta mitään...

Läppärit 7. luokan kemian tunnilla

Tänään kokeilimme rohkeasti miten läppäreiden käyttö sujuu 7. luokan oppilailta kemian tunnilla. Teimme seoksia, havainnot kirjattiin tietokoneelle ja koeputkista otettiin vielä valokuvatkin. Työ saatiin tehtyä mutta aikaa siihen tuhraantui enemmän kuin normaalisti, jouduin neuvomaan PowerPointin käyttöä, kuvien siirtämistä kamerasta tietokoneelle sekä tulostamista. Tämä ei tietysti ollut mikään yllätys, 7. luokkalaisilla kun ei ole ollut vielä tietotekniikkaa. Hienot värilliset taulukot ja digikuvat saatiin aikaiseksi vaikka tiskaaminen menikin välitunnin puolelle.

Tässä linkki työohjeeseen (joka olisi ollut hyvä olla valmiina jo tunnin alussa, se olisi nopeuttanut ehkä hieman?):
http://virtuaalivihko1.wordpress.com/2012/08/31/seoksia/

Tässä yhden ryhmän seoksia

Anturit oppilaiden käsissä (8lk)

Tänään ensimmäinen oppilasryhmä pääsi tekemään anturimittauksia ihan itse. Viime vuonna pystyin vain näyttämään anturimittausten tuloksia tykin kautta mutta nyt pääsimme itse asiaan eli oppilaat mittasivat itse lepo- ja liikekitkan voima-antureilla. Jokainen pari sai tehtyä mittauksen pienen alkuhässäkän jälkeen. Jostain ihmeen syystä läppärit eivät tunnistaneet antureita heti, vaan jouduimme tekemään temppuja ajurin latautumisen kanssa (ajurin lataaminen Windows updatesta piti ohittaa käsin, tämä on kuulemma Windows7:n ongelma). Onneksi oppilaat osasivat tehdä vaaditut temput ja opettivat ne minullekin. Nyt näyttäisi siltä että läppärit tunnistavat anturit heti.

                                        Ensimmäinen ongelma ilmeni jo tässä kytkentävaiheessa...

Antureilla mittaaminen sujui hyvin vaikka vain kaksi paria pääsi mittaamaan kerrallaan (koululle on hankittu vain kaksi voima-anturia). Ehdin hyvin neuvomaan näitä kahta paria, mittaus oli nopeasti tehty ja laitteet pystyi siirtämään seuraavalle parille. Muut parit tekivät sillä aikaa kirjan tehtäviä blogiin.

                                        Lepokitka ja liikekitka mittaus voima-anturilla

Olin ajatellut että vain nopeimmat ehtivät tekemään anturityön mutta lopulta koko ryhmä ehti tehdä sen. Töiden tekeminen on tosiaankin nopeampaa tietokoneella! Ennen kitkatyön tekoa esittelin voima-anturin toimintaa tekemällä voima-vastavoima demon (ohje löytyy täältä: http://virtuaalivihko2.wordpress.com/2012/08/29/voima-ja-vastavoima/). Tämä tuntui riittävän työohjeeksi, anturin käyttö on sen verran yksinkertaista. Pitänee miettiä kuinka tarkkoja työohjeita kannattaa jatkossa tehdä, nyt oikeastaan vai työselostusohjetta katsottiin blogista.

Tässä linkki lepo- ja liikekitkan mittausohjeeseen:
http://virtuaalivihko2.wordpress.com/2012/08/24/maarita-lepo-ja-liikekitka-anturilla/

Virtuaalivihko "in action"

Toistaiseksi virtuaalivihkosysteemi tuntuu toimivan, ainakin kaksi ryhmää on onnistuneesti tehnyt ensimmäiset tehtävät blogeihinsa. Tehtävien jakaminen avoimen blogin kautta on onnistunut hyvin, valmiit työohjepohjatkin (PowerPoint) latautuvat vaivattomasti Kopasta. Koppa on käytössä materiaalin jakamiseen sen takia ettei materiaalille varattu tila loppuisi blogista kesken. Mikä tahansa muukin palvelin sopisi tähän. Työohjeet voisi ladata sivulta myös iPadiin, kokeilin sitä ja homma toimi hyvin.

Tässä linkki - ensimmäiseen 8. luokan fysiikan tehtävään:

http://virtuaalivihko2.wordpress.com

Toistaiseksi olemme päivittäneet tehtävien tulokset oppilaiden omiin blogeihin sähköpostilla. Mittaustulokset on kirjattu suoraan PowerPoint - pohjaan ja ko. dia on tallennettu .gif muodossa ja lähetetty sähköpostin liitetiedostona blogiin. Näin vihkoa on helpompi lukea, ei tarvitse avata dokumenttilinkkiä erikseen. Pieni säätäminen blogien ja tunnusten alustamisessa oli, siihen meni yksi oppitunti ja pieniä korjauksia on jouduttu tekemään matkan varrella. Toisaalta tuntui että itse fysiikan työ tuli tehtyä nopeammin kuin jos tulokset olisi kirjattu vihkoon (taulukon tekeminen jäi pois). Ohjeiden lukeminen ja ymmärtäminen ei vielä ole osoittautunut aivan sujuvaksi, ohjeiden laatimisessa on varmasti vielä paljon hiomista...

Toinen huomattava seikka on tietysti se kuinka hidasta töiden valokuvaaminen ja ohjeiden tekeminen lopulta on. Viikossa valmistelutyötä on ollut helposti yhden työpäivän verran! Onneksi tarkoitukseen hankittu kamera (Canon PowerShot SX40) tuntuu yhteistyökykyiseltä :-) Myös monkeypod-tukijalka on osoittautunut hyväksi apuvälineeksi (kädet loppuvat pian kesken).

                                         Canon PowerShot SX40 ja monkeypod - jalka

WordPress - blogin "ominaisuuksia"...

Eipä mennyt kauaakaan, kun tuli vastaan ensimmäinen ongelma :-) Alkuperäinen ideani siitä, että jokaisella oppilaalla voisi olla oma WordPress - bloginsa (oma virtuaalivihkonsa) ei ollutkaan niin loistava kuin aluksi luulin. Ideani siitä että voisimme kätevästi lähettää sähköpostilla tunnilla tehdyt tehtävät ja selkkarit molempien blogeihin ei toiminutkaan: WordPress ei suostu päivittämään samaa sisältöä kahteen eri blogiin yhdellä sähköpostiviestillä. Lopputulos oli aina se, että ensimmäisessä blogissa teksti oli kahteen kertaan ja toisessa ei ollenkaan! Kilpaileva blogipalvelu Blogger pystyy tähän mutta jostain syystä WordPress ei. Tämä "toiminnallisuus" estää myös sen, että en voi lähettää ryhmäsähköpostipäivityksiä oppilaiden virtuaalivihkoihin kuten olin ajatellut (idea oli se että olisin julkaissut esim. videoita ja lähettänyt vain linkin oppilaiden blogeihin)...

Sähköpostipäivityksen "kätevyys" osoittautui siinäkin mielessä hankalaksi, että lähettämisen jälkeen piti aina tarkistaa onko se todellakin mennyt perille vai ei ja tätä varten blogin omistajan piti kirjautua omilla tunnuksillaan WordPress.com:iin (koska halusimme salasanasuojatut blogit). Ja koska parilla on aina yhteinen läppäri ja vain yksi voi olla kirjautuneena sisään kerrallaan, hommahan menee pelkäksi salasanojen naputteluksi, jota oli tarkoitus välttää... Lisäksi jokaisella blogilla on vain 3GB:n tallennustila, joten miksi kuluttaa sitä turhaan saman asian tallentamiseen kahteen kertaan?

Kolmas huomaamani asia oli se, että 11 blogin seuraaminen voi olla hankalaa, kun osassa on vielä sama sisältö. Jos haluan kommentoida jotain niin kommentin laittaminen kahteen eri blogiin samasta asiasta ei ole järkevää.

Toisaalta huomasimme ihmeeksemme, että blogiin voi tallentaa myös PowerPoint - tiedostoja! Olin ollut siinä käsityksessä, että blogiin voi tallentaa vain kuvia ja PDF:iä mutta näköjään seuraavat tiedostomuodot on tuettuja: jpg, jpeg, png, gif, pdf, doc, ppt, odt, pptx, docx, pps, ppsx, xls, xlsx lisäksi blogiin voi tallentaa audiotiedostoja (mp3, m4a, wav, ogg).

Em. ongelmathan ratkeavat sillä, että vaihdetaan blogit henkilökohtaisista parikohtaisiksi, eli annetaan parille kirjoitusoikeudet ja päivitetään työt vain yhteen blogiin. Kun pari vaihtuu jatketaan töiden tekemistä toiseen blogiin ja näin saadaan jokaiselle oppilaalle kaksi blogia: alkukurssi ja loppukurssi (paria vaihdetaan puolessa välissä). Kun vain yksi kirjautuminen riittää niin päivityksiä voi tehdä suoraan WordPressin käyttöliittymän kautta, sähköpostipäivityksiä voimme kokeilla kännyköillä ja iPadeillä sitten kun sen aika tulee.

Videoiden julkaiseminen on vielä ratkaisematta, pitäisikö ne pistää youtubeen, Koppaan, DropBoxiin vai mihin... Se selvinnee sitten kun sinne asti päästään...

Virtuaalivihot toimintaan!

Teknologiaa kouluun -projekti lähti tänään rohkeasti kokeilemaan ns. virtuaalivihkoja 8.-luokan fysiikan ryhmän kanssa. Ideana on se, että emme käytä opiskelussa ollenkaan ruutuvihkoja, vaan yritämme tehdä mahdollisimman paljon työselostuksia, anturimittauksia, muistiinpanoja jne. tietokoneilla. Tavoitteena on saada virtuaalivihkoihin tallennettua hieman erilaisia muistiinpanoja kuin normaalivihkoon pystyisi tallentamaan eli paljon valokuvia, tietokoneella piirrettyjä graafisia kuvaajia, videoita jopa animaatioitakin.

                                          Fysiikan ja kemian luokan "uusi look"

Koska täydellistä opettajan toiveiden mukaista virtuaalivihko-palvelua ei ole vielä olemassakaan, lähdemme kokeilemaan avoimin mielin erilaisia teknologioita. Tämä ensimmäinen ryhmä kokeilee wordpress - blogin soveltuvuutta. Avasimme tänään jokaiselle oppilaalle oman blogin sekä suojasimme sen salasanalla. Luonnollisesti opettaja kutsuttiin blogiin katselijaksi. Koska jokaiselle oppilaalle ei ole omaa läppäriä, työselostukset yms. on tarkoitus tehdä pareittain ja työt tallennetaan molempien virtuaalivihkoihin. Yritämme päivittää blogitekstit sähköpostipäivityksinä aina kun se on mahdollista ja näin välttää turhat sisäänkirjautumiset (wordpress tukee sähköpostipäivityksiä). 

Läppäri-innostuksesta huolimatta, aivan ilman paperia en ajatellut kurssia vetää, joten kokosin edellisenä vuonna jakamani monisteet yhdeksi vihkoseksi ja jaoin sen oppilaille (lähinnä laskutehtäviä).

Katsotaan miten tässä käy, saammeko virtuaalivihot toimimaan ja tuleeko sinne "elämää suurempia" luonnontieteellisiä teoksia :-)

Valo-opintöiden valokuvaus, osa 5: iPadit (7lk)

Toinen ryhmä tutki kuvanmuodostumista vertailun vuoksi iPadin kameran avulla. Kuvien laatu on normaalivalaistuksessa ihan siedettävä mutta pimeässä selvästi heikompi, kuin tavallisella kameralla.

               Kuvasta näkee sen mitä pitääkin (väärinpäin olevan kynttilän), mutta onhan tämä rakeinen...

                                         Luonnonvalossa otettujen kuvien laatu on ihan hyvä

                     Pöydällä olevien esineiden kuvaaminen onnistuu (luokassa hyvä valaistus)

Valo-opintöiden valokuvaus, osa 4 (7lk)

Tänään opiskelimme silmän toimintaa tekemällä silmän mallin +100 linssin ja maitolasin avulla. Väärinpäin muodostuva kuva jaksoi edelleen hämmästyttää!

Näkymä luokasta

                                                                Kerrostalo nurinpäin

                                                           +100 linssi oli 10 cm päässä maitolasista

Valo-opin töiden valokuvaus, osa 3 (7lk)

Valokuvaamisesta on tullut jo rutiinia fysiikan tunneillani. Tänään 7. luokkalaiset kuvasivat valonsäteiden kulkua koveran ja kuperan linssin läpi sekä kuperan linssin muodostamaa kuvaa varjostimella. Tällä kertaa tulostimme vihkoon liimattavaksi linssin varjostimelle muodostaman kuvan. Hankalinta oli muistaa liimata kuva vihkoon oikeinpäin eli lamppun kuva väärinpäin :-)

                                         Kupera linssi

                                         Kovera linssi

                                         Kupera ja kovera linssi peräkkäin

                                         Kuperan linssin muodostama kuva varjostimella (+100 linssi)

                                          Kuva on suurempi kun linssi on lähempänä lamppua

Valo-opin töiden valokuvaus, osa 2 (7lk)

Jatkoimme valokuvaamista, aiheena valon taittuminen. Huomasin että valokuvat onnistuivat paremmin, jos luokassa ei ollut täysin pimeä, joten jätin dokumenttikameran valon sekä videotykin päälle kuvauksen ajaksi. Kuvaamisen jälkeen katselimme kuvia videotykin kautta ja täsmensimme havaintoja myös katsomalla yhden ryhmän kuvaaman videon. Video havainnollisti yllättävän hyvin valon kokonaisheijastumisilmiön, varsinkin kun sen pystyi pysäyttämään ja katsomaan uudelleen ja uudelleen (katso video).

Tässä 7. luokan oppilaiden ottamia valokuvia:

Asteikko paljastaa että valo taittuu

Ilmasta lasiin vain lasista ilmaan?

Normaaliin päin vain normaalista poispäin?

Kokonaisheijastumisen rajakulma on lähellä

Kokonaisheijastuminen

Valo-opin töiden valokuvaus, osa 1 (7lk)

Kuvasimme ensimmäistä kertaa valo-opintöitä digikameroilla tarkoituksenamme tehdä niistä Wordillä työselostukset tietokoneluokassa. Kuvat onnistuivatkin yli odotusten. Käytössämme oli aivan tavalliset n. 100 euron digikamerat ja kuvaajina aivan tavalliset 7. luokan oppilaat. Tässä parhaat otokset: